Teollisuuden prosesseista syntyy usein lämpöenergiaa sivutuotteena. Tähän asti hukkalämmön talteenotto on ollut minimaalista tai jopa asia, mitä ei haluta edes ajatella – hukkalämmöstä halutaan helposti eroon, eikä sen taloudellista potentiaalia nähdä.

Me Calefalla olemme todistaneet hukkaenergian talteenoton ja hyötykäytön kannattavuuden. Teollisuuden hukkalämpö on väistämättä syntyvä tuote, jota voidaan hyödyntää taloudellisesti ainakin kolmella eri tavalla. Lämpö voidaan hyödyntää lähikiinteistöissä, kaukolämpöön ohjaten tai oman kiinteistön lämmityksessä.

Pureudutaan näihin hieman enemmän.

LÄHIKIINTEISTÖT

Teollisuuden tehtaiden, datakeskusten ynnä muiden kiinteistöjen läheisyydestä saattaa löytyä esimerkiksi toimistotiloja, uimahalleja ja kylpylöitä, jalkapallokenttiä tai vaikkapa vihanneskasvattamoja. Nämä kaikki tarvitsevat lämpöä.

Teollisella hukkalämmöllä voidaan lämmittää helposti isojakin kiinteistöjä tai siellä olevia elementtejä. Esimerkiksi uimahallien ja kylpylöiden vesi – onhan se kivampi polskia lämpimässä vedessä kuin lähellä veden tiheintä olomuotoa olevassa lämpötilassa*.

*+4° C

KAUKOLÄMPÖ

Datakeskus + kaukolämpö = match made in heaven.

Venäläisen hakukoneyhtiön Yandexin datakeskuksen hukkalämpö johdettiin Mäntsälän kunnan kaukolämpöverkkoon ja tällä lämmöllä voidaan lämmittää aluksi noin 1 000 kotitaloutta. Tulevaisuudessa tavoitteena on lämmittää jopa 5 000 kotitaloutta.

Datakeskuksesta sivutuotteena syntyvä lämpö on ”väistämätön paha asia”, mutta kun käsitteen muuttaa muotoon ”taloudellinen hyödyke”, niin siihen suhtaudutaan suopeammin. Kuten yllä totesin, tämä hukkalämpö on aina sumutettu taivaalle, vaan ei valjastettu hyötykäyttöön. Yandexilla Mäntsälässä on.

Teollinen hukkalämpö on suhteellisen vaivattomasti muutettavissa kaukolämpöön siirrettäväksi myytäväksi tuotteeksi.

OMA KIINTEISTÖ

Tehtaassa valmistetaan teollisuustuotetta, tuotteen valmistukseen tarvitaan energiaa ja siitä muodostuu lämpöä. Tavallisesti tästä lämmöstä halutaan päästä eroon ja mielellään maksetaan suuria sähkölaskuja, koska energiaa tarvitaan. Miksi ei ottaa tätä lämpöä talteen, lämmittää sillä hallia ja säästää satoja tuhansia euroja lämmityskuluissa? Think about it.

Listataan vielä muutama esimerkki, tästä saa poimia omansa: sisätilan lämmitys, maatilalla navetan lämmitys, parkkipaikan lämmitys, parkkihallin lämmitys.

Nämä kaikki eivät välttämättä tuo taloudellista säästöä, mutta on ympäristöystävällisempää hyödyntää hukkalämpö. Parkkipaikka sulana hukkalämmöllä tarkoittaa sitä, että talvisin ei tarvitse aurata. Tästä syntyy säästöä huomaamatta. Lämmin parkkihalli on mukava autoilijoille, hukkalämmön voi myydä liikekeskukselle. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, vain luovuus on rajana.

PROSESSI

Syntyvää hukkalämpöä ei tarvitse myydä kenellekään, mutta ei sitä kannata taivaallekaan päästää. Mitä sitten? Yksinkertaisesti tämän lämmön voi käyttää omaan prosessiin lämpöenergiana. Tästä hyvä esimerkki on maataloudesta ja viljan kuivauksesta, josta on tänä syksynä puhuttu laajalti.

Viljan kuivaukseen käytetään lämmintä ilmaa, jotta viljasta saadaan haihdutettua kosteus. Kuivauksesta syntyvä hukkalämpö voidaan ottaa talteen ja siirtää prosessin alkupäähän esilämmittämään ulkoilmasta otettavaa kuivausilmaa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuloilman lämmittämiseen käytettyä polttoainetta (öljy, hake, kaasu) ei tarvita enää yhtä paljoa kuin ilman lämmön talteenottoa.

Iitissä polttoaineen, öljyn, käyttöä saatiin tänä vuonna vähennettyä 50 %, mikä on noin 15 000 litraa öljyä. Säästöt ovat huomattavat ja ympäristöpäästöt 50 % pienemmät.

Samantyylinen ratkaisu voidaan tehdä esimerkiksi myös vaatepesuloissa, joissa kuivaukseen käytetään ulkoa tulevaa ilmaa, jota voidaan esilämmittää hukkalämmöllä.

Miksi siis hukata hyötyä, selvää rahaa, kirjaimellisesti savuna ilmaan? Jos teillä syntyy hukkalämpöä, meillä on siihen taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti kannattava ja kestävä ratkaisu.