Silloin kun sosiaalinen eristäytyminen ei ollut vielä hyvä juttu ja ystävien tapaaminen oli paitsi hauskaa niin myös korrektia, meille oli tulossa tavallista isompi poppoo ystäviä kylään. Tein edellisenä päivänä ison kattilallisen lohisoppaa ja nostin sen ulkorappuselle jäähtymään, ennen kuin vein kattilan kellariin viileään. Tuli mieleen, että samaa tehdään teollisuudessa joka päivä, vaikka lämmölle olisi muutakin käyttöä kuin puhaltaa se taivaan tuuliin.

Vapaajäähdytystä pidetään yleisesti taloudellisena ja järkevänä tapana päästä teollisuuden hukkalämmöstä eroon. Sen sijaan, että käytettäisiin viilennykseen kompressoreja ja kulutettaisiin sähköä, tuntuu järkevältä hyödyntää kylmää ulkoilmaa ja sen viilentävää vaikutusta. Kiepautetaan jäähdytysvesi ulkolauhduttimille ja annetaan viileän ulkoilman tehdä tehtävänsä. Usein saavutetaan jopa 50 %:n vuotuinen säästö perinteiseen kompressorijäähdytykseen verrattuna. Helppoa ja halpaa, tosi fiksua, eikö niin?

No ei. Hyvin usein kylmään ulkoilmaan hukatulle energialle olisi olemassa rahanarvoinen käyttökohde. Jos ei sitä voi hyödyntää suoraan tuotantoprosesseissa, niin kiinteistön lämmitys on kannattava kohde. Hyvin usein teollisuusyritys maksaa erikseen kiinteistön lämmityksestä: kaukolämmöstä, öljystä, sähköstä. Teollisen lämpöpumpun avulla hukkalämmön lämpötila voidaan hyvällä hyötysuhteella nostaa sellaiselle tasolle, että siitä on todellista hyötyä. Nykyään voidaan lämpöpumpulla kuuman veden lämpötila nostaa jopa 130 asteeseen, mutta kiinteistön lämmitykseen riittää hyvin 50 – 65 -asteinenkin vesi. Sen sijaan, että ”säästetään” hukkaamalla lämpö ulkoilmaan, tuotetaan lämpöä ja saadaan tuntuvia säästöjä lämmityskustannuksista. Oikein mitoitettu, avaimet käteen -järjestelmä maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 1- 5 vuodessa.

Kuvaaja eri jäähdytysvaihtoehtojen kannattavuudesta, kun tehdään 100 kW jäähdytystä.

Kun hukkalämmöllä korvataan ostoenergiaa, myös hiilidioksidipäästöt pienenevät. Ympäristöystävällisyys valmistavassa teollisuudessa ei ole enää pelkkä vihreä arvo. Asiakkaat arvostavat yhä enemmän vastuullisuutta ja valitsevat mielellään toimittajaksi yrityksen, joka tekee aktiivisesti työtä ilmastotavoitteidensa eteen. Vielä tehokkaammin CO₂-päästöjä vähennetään, jos lämpöpumppua ajetaan päästöttömällä sähköllä, joka on tuotettu uusiutuvalla energialla.

Energian ei tarvitse olla kertakäyttöhyödyke. Sitä ei todellakaan kannata ”vapaajäähdytyksessä” puhaltaa harakoille, kun selvästi fiksuin ratkaisu on panna energia tekemään töitä uudelleen. Jos ei lämmöllä ole mitään käyttöä, vapaajäähdytys voi olla järkiratkaisu. Usein kuitenkin viimeistään naapurista tai kaukolämpöverkosta löytyisi sille tarvetta ja maksaja. Tuotantoprosessissa syntyvä lämpö ei olekaan enää hukkaa ja jätettä vaan kannattava tulonlähde.

17.4.2020

Katri Parovuori

Myyntipäällikkö, Calefa Oy

katri.parovuori@calefa.fi