Mitä tarkoittaa sinun tai yrityksesi CO2 päästöjen määrä ja miten kallista niitä on vähentää?                   

Jos seuraat uutisointia ilmaston osalta, olet varmaankin törmännyt päästömääriin lukemattomissa eri yhteyksissä. Päästöjä syntyy tällä hetkellä kiistatta liikaa ja globaali ilmaston lämpeneminen on edennyt jo siihen, että konkreettisia muutoksia ympäristössä tapahtuu. Joidenkin tutkijoiden mukaan olemme jo sen pahamaineisen +2°C keskilämpötilan nousuun johtavan viivan yläpuolella.

Meidän toimiemme aiheuttamat kilot tai tonnit ovat pelkkä lukuarvo, jonka merkitystä ei usein tule juurikaan mietittyä. Omassa työssäni lasken jokaiselle asiakkaalleni meidän hukkalämpöjärjestelmän aikaansaamia päästövähenemiä. Tonneja on paljon ja elinkaarimallissa valtavasti.

Mitä esimerkiksi 200 tonnin CO2-päästövähenemä vuodessa oikein tarkoittaa?

• se tarkoittaa 76 suomalaisen keskimääräisen auton päästöjä vuodessa tai yli 1,2 milj. km ajomatkaa vuodessa (155 g/km) henkilöautolla.
• se voi olla myös 42 hehtaarin metsän sitoman (4,3 tn/ha/v.) hiilidioksidin määrä, joka siis on 420 kpl tuhannen neliön tontteja vastaava pinta-ala.

Nämä toteutetut päästövähenemät ovat pysyviä, toisin sanoen ne 76 autoa täytyisi jättää talliin pysyvästi.

Suomessa on ehkä vähän sellainen tunnelma, että paljon on tehty ja meillä on kaikki kunnossa, tehkööt muut osuutensa. Vertailut muihin kuitenkin kertoo tunnetta paremmin, missä kohtaa me olemme menossa matkalla kohti tulevaisuuden energiaratkaisuja.

Meidän rakas naapurimaa Ruotsi on luonnollisesti se ensimmäinen vertailukohta, kun mietitään miten me pärjäämme vertailussa muihin. Sitran tietojen suomalaisten päästöjälki on 10,3 tn/asukas (v. 2019). Tästä suuri osa meillä muodostuu energiasektorilta yhteiskunnalle tuotettavan energian muodossa teollisuudelle ja kotitalouksille.

Ruotsalaisten CO2 päästöt laskennallisesti ovat 4,47 tn/asukas (v.2018). Hämmentävän suuri ero, joka meidän on hyvä tiedostaa. Syitä tähän varmasti on monia, mutta Suomessa edelleen fossiilisten (öljy, turve ja kivihiili) polttoaineiden osuus energiantuotannossa on meillä Ruotsia merkittävästi suurempi.

On hyvä tiedostaa, että tämän asian muuttamiseksi meillä on olemassa valmiita ratkaisuja.

Suomessa tuotetaan jo nyt sähköä erittäin pienillä päästöillä ja toivottavasti Olkiluoto 3 saadaan käyntiin pian, jotta voimme itse tuottaa kustannustehokkaasti ja puhtaasti oman sähkömme. Vähäpäästöisellä sähköllä voidaan käyttää lämpöpumppuja ja lämpöpumpun tarvitsema energia voidaan usein hyödyntää teollisuuden hukkalämmöstä. Lämpöpumpulla tämä hukkaenergia jalostetaan uudelleen käytettäväksi ja näin säästää yrityksen ostoenergiaa todella paljon, kun kertaalleen ostettu energia voidaan kierrättää takaisin tuotannon tarpeisiin. Polttamisen kulttuuri tulee muuttumaan kohti uusiutuvia energianlähteitä.

Ajatus hyvä, mutta mitä se maksaa?

Yksittäinen kansalainen näkee päästöjen vähentämisen tarpeellisuuden lähinnä omassa lompakossaan. Poliitikot ja asiaa tutkivat työryhmät lähestyvät asiaa usein verotuksella ohjaten. Se mikä aiheuttaa runsaasti päästöjä, tehdään veroratkaisuilla kuluttajille entistä kalliimmaksi. Verotuksella ohjataan investointeja myös teollisuudessa. Ohjaustoiminta poliitikkojen toimesta päästöjen vähentämiseksi näkyy laskevana sähköverona, kun lämpöpumpuilla tuotetaan lämmitysenergiaa. Vastaavasti lämmitysöljyn ja turpeen ja kivihiilen verotusta ollaan nostamassa. Tämä kaikki mahdollistaa teollisuuden investoida puhtaampaan tuotantoon entistä kannattavammin!

Teollisuudessa toteuttavien investointien pääomantuotto on luonnollisesti ratkaisevan tärkeää yritysten tuloksen tekemisen kannalta. Helposti voi tulla ajatus, että miksi hukkalämmön hyödyntämisen ja ostoenergian määrän pienentämisen täytyy olla tuottavaa omistajille? Yrityksen tulee tuottaa voittoa omistajilleen, että sillä on mahdollisuuksia kehittää tuotteita, etsiä lisää markkinoita ja laajentaa toimintaa. Samalla tämä kaikki tukee meidän yhteiskunnan toimintaa, tuo työtä meille suomalaisille ja samalla jopa vientituloja. Meidän toteuttamissa järjestelmissä pääomantuotto on ollut 20 % ylöspäin, jopa 100 % asti.

Voisi siis tiivistää, että kierrättämällä energiaa voidaan leikata ostoenergian määrää. Näin yrityksellä on mahdollisuus parantaa omaa kilpailukykyään pienemmillä kiinteillä kuluilla. Parempi kilpailukyky työllistää meitä suomalaisia jatkossakin ja helpottaa kehittämään entistä parempia tuotteita.  Samalla nämä toimet vähentävät valtavan määrän hiilidioksidipäästöjä, mitä moni valistunut asiakas tai yritys jo vaatii yhteistyökumppaneiltaan. Lämpöpumppuratkaisut siis maksaa tuottoa omistajilleen!

Ymmärrettävää on, että usein kuitenkin tuotantokoneet ja tilat vaativat jatkuvia investointeja pysyäkseen kilpailussa mukana. Siihen me tarjoamme mielellämme leasing vaihtoehtoa, missä laitteisto säästää itse omat vuokrakustannukset. Sopimuksen päätyttyä järjestelemä jatkaa hukkalämmön hyödyntämistä ja alkaa tuottaa isoja säästöjä koko elinkaarensa ajan. Kassavirtapositiivinen investointi ei minusta kuulosta kovin pahalta, entä sinusta?

• Tuottaako yrityksesi hukkalämpöä?
• Oletko yrityksen omistajana tai omistajat ovat valtuuttaneet sinut etsimään yritykselle parhaita mahdollisia ratkaisuja?

Olisiko meidän syytä istahtaa alas juttelemaan? Me calefalaiset halutaan teollisuudelle parempaa kilpailukykyä, vähäpäästöistä tuotantoa ja henkseleiden paukuttelua positiivisilla teoilla puheiden sijaan! Tulen mielelläni näistä kertomaan ja jos potentiaalia löydetään, niin laitetaan porukalla hukkalämpö uusiokäyttöön! 

Sami Rahkola

Myyntipäällikkö, Calefa Oy

sami.rahkola@calefa.fi