Energiakysymykset puhututtavat nyt niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Toukokuussa Brysselissä pidetty EHPA Heat Pump Forum 2015 pureutui myös aiheeseen lämpöpumppujen kautta. Tapahtuma keräsi paikalle alan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa. Suuria teemoja tapahtumassa olivat hiilidioksidipäästöjen pienentäminen, uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen sekä energiariippuvuuden vähentäminen. Samoja aiheita pohtii myös Suomen tuore hallitus ja näyttäisi siltä, että niin Suomessa kuin maailmallakin aletaan pikkuhiljaa siirtyä sanoista tekoihin.

Brysselissä käytiin läpi EU:n tavoitteet seuraavaksi muutamaksi vuosikymmeneksi. Vuoteen 2020 mennessä on Euroopassa tarkoitus vähentää kasvihuonekaasuja 20 %:lla, kasvattaa uusiutuvien energianlähteiden osuutta 20 %:iin Euroopan kulutuksessa sekä lisätä energiatehokkuutta 20 %:lla. Vuoteen 2050 mennessä tavoitteiden toteutuessa kasvihuonekaasujen osuus on vähentynyt jo 80 %:lla. Tarkoitus on luopua ydinvoimasta ja fossiilisista polttoaineista asteittain. Sen lisäksi EU:n tavoitteena on luoda edellytykset olla maailman johtava ympäristöystävällisten teknologioiden kehittäjä ja sitä toteutetaan keskittyen hajautettuun energiantuotantoon sekä integroituneisiin energiajärjestelmiin.

Tavoitteet ovat linjassa myös Suomen tuoreen hallituksen tavoitteiden kanssa. Suomi haluaa luopua hiilen käytöstä energian tuotannossa ja puolittaa tuontiöljyn käytön 2020-luvun aikana. Tuontiöljy halutaan korvata lämmityksessä päästöttömillä ja uusiutuvilla vaihtoehdoilla, joiden osuus nousisi 2020-luvulla yli 50 %:iin ja koko Suomen energiaomavaraisuus nousisi 55 %:iin. Lisäksi julkista sektoria kannustetaan hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin ja alan teollisuutta ja sen vientiä tuetaan innovaatio- ja viennin rahoituksessa.

Heat Pump Forumilla integroitujen energiajärjestelmien yhtenä oleellisena osana nähtiin lämpöpumput, joiden hyödyntäminen teollisissa ratkaisuissa on vielä lähtökuopissaan. Teollisten lämpöpumppujen potentiaalia verrataankin kotitalouslämpöpumppujen tilanteeseen 25 vuotta sitten. Lämpöpumpuille on jo tehty karkea markkinaselvitys 33:ssa Euroopan maassa, joissa teollisuuden käyttökelpoisen lämpöenergian kulutuksen arvioidaan olevan noin 2 000 TWh. Tällä hetkellä olemassa olevalla teknologialla (tuotettu lämpötila <100°C) tuosta määrästä voisi 142 TWh tuottaa lämpöpumpuilla. Lämpöpumpputeknologian kehittyessä lähitulevaisuudessa (tuotettu lämpötila <150°C) osuuden arvioidaan nousevan 172 TWh:iin, joka on jo kattava osa monen Euroopan maan teollisuuden tarpeesta. Esimerkiksi Saksassa tuo määrä olisi 25 %, Ranskassa 50 % ja Puolassa 100% teollisuuden lämpöenergian tarpeesta. Potentiaalisimpina sektoreina lämpöpumpuille nähdään elintarvike-, paperi-, kemikaali- sekä konepajateollisuus.

Brysselissä julistettiin myös Heat Pump City of the Year 2015 -voittajat, joita tänä vuonna oli poikkeuksellisesti kaksi. Espanjan Olotin kaupungissa integroitu kaukolämpö ja –jäähdytys toteutetaan lämpöpumppujen, biovoiman ja aurinkovoiman yhteistyöllä. Toinen voittaja oli Suomi Mäntsälässä toteutetulla projektillaan, jossa Yandexin datakeskuksen lämpö tulee lokakuusta alkaen lämmittämään 5000 kotitaloutta. Mukana projektissa ovat olleet mukana Yandexin lisäksi Mäntsälän sähkö sekä Calefa.

Johtopäätöksenä Brysselissä summattiin, että vasta noin 1 % teollisuuslämpöpumppujen potentiaalista on hyödynnetty, mikä tarkoittaa, että 99 % tuosta potentiaalista on vielä käyttämättä. Onnistuneita esimerkkitapauksia on jo toteutettu useita ja tyypillisesti tulokseksi saadaan kannattavampi ja luontoystävällisempi vaihtoehto, joka maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Tästä syystä Suomessakaan ei tulisi väheksyä lämpöpumppujen osuutta energiaremontin edesauttajana. Hukkaenergia on hukkaenergiaa, oli se sitten peräisin teollisuusprosessista tai tietokonesalista, ja se saadaan taloudellisesti hyötykäyttöön lämpöpumppujen kaltaisella teknologialla.